Äidin kieli on elin tärkeä

Äidin kieli on elin tärkeä

Puhumiseen käyttää hän kielen kärkeä

ja silloin kun hän syö, taas jatkuu kielen työ

On kätevä se niin ettei mitään järkeä

1. On ihmiskehon elimillä omat tehtävänsä

Aivot ohjaa lihaksia kaikenlaista säätää

Mut sydän pumppaa verta, vaikken ajattelis mitään

verenkiertoelimistö jatkamas on siitä

Se veri menee keuhkoihin ja ottaa happee mukaansa

Sitten alkaa sydän sitä sinne tänne pumpata

Voin alkaa jumpata, heti alkuun raavas askel

Lihakset nyt saavat happee liikesarjat klaaratakseen

Hiki erittyy ja se voi olla arka paikka

Hikirauhaset sen tekee, nenäparka haistaa

Iho suojaa kehoo, aurinko kun alkaa paistaa

Kuumal rannal kertoo, mihin kantsii jalkaa laittaa

Tasapainoelin sisäkorvassa vaan aina

Painovoimaa aistii koulumatkalla taas maanantaina

Vieres kuuloelin kuulee, mitä sanotaan

Silmä on se elin, jolla katotaan

Äidin kieli on elin tärkeä

Puhumiseen käyttää hän kielen kärkeä

ja silloin kun hän syö, taas jatkuu kielen työ

On kätevä se niin ettei mitään järkeä

2. ”Häh, mikäs tää on?” miettii moni maksan huomatessaan

työnsä tärkeä on toki verta suodatella

Munuaiset samoin suodattaa pois kuonan vessaan

Selkälihaksien, kylkiluiden suojatessa

Munuaisista nyt pitkin virtsanjohtimia

Virtsarakkoon pissa varastoituu toviksi ja

Sitten poistuu virtsaputkea pitkin

Myöhemmin kai mehua pian uudestaan taas litkin

Vielä imukudoselimistä litania:

Kateenkorva, imusolmukkeet ja kitarisa

Kielirisat, nielurisat, perna, luuydin

Mikrobeja vastaan keho puolustautuu hyvin

Sukuelimiimme moni elin sisältyy

Lyhyesti: niitä tarvii, että lisääntyy

istukka ja napanuora ravintoa antaa

Kun kohdussa äiti vauvaa kantaa

Äidin kieli on elin tärkeä

Puhumiseen käyttää hän kielen kärkeä

ja silloin kun hän syö, taas jatkuu kielen työ

On kätevä se niin ettei mitään järkeä

3. Käydään läpi vielä nopeasti ruuan matka

Sitä hampaat ihan ensin ovat muussamassa

Sylkirauhasetkin syljen suuhun tuo ja tolleen

Ruoka liukas matkaa nieluun sekä ruokatorveen

Maha annostelee suolistoomme ruokasulaa

Nestemäiseksi jo ravintomme muovattuaan

Siitä pian onkin ohutsuolen aika jatkaa

Sulatusta sappirakko, maksa, haima auttaa

Ohutsuoli pilkkoo entsyymeillään ravintoa

Sieltä imeytyy se soluihimme alinomaa

Paksusuolessa saa loput nesteet imeytyä

On siellä umpilisäke, se voi kipeytyä

Kaikki ruoka ei vaan imeydy, sit se on kakkaa

Peräsuoli toivottelee hyvää menomatkaa

Ja kun alkaa viimein kakan tulo ehtyä

Se miettii, mikä reissu tuli tehtyä

Äidin kieli on elin tärkeä

Puhumiseen käyttää hän kielen kärkeä

ja silloin kun hän syö, taas jatkuu kielen työ

On kätevä se niin ettei mitään järkeä